Näin ruokien hintojen nouseminen on vaikuttanut valintoihini

Joka kerta kun menen kauppaan, tekee mieli sulkea silmät kootessa ostoslistan kokoelmaa koriin. Hyvä kun en hypi riemusta ja esimerkiksi juuston hinta ei ole noussut! Hintojen nouseminen on pakottanut tekemään valintoja. Mitä kannattaa ostaa ja mitä ei. Ostoskorin hinta on noussut viime kesästä kaikesta huolimatta, mutta muutamilla muutoksilla olen pystynyt hillitsemään suuntaa. Näillä muutoksilla ja valinnoilla olen pystynyt vaikuttamaan ruokamenoihin.

Näistä olen luopunut/vähentänyt minimiin

Proteiinipatukat: Näitä tuli napattua mukaan esim. pitkän vaunulenkin jälkeisen kauppareissun päätteeksi. Ihan kätevä välipala, mutta halvimmistakin tulee pitkällä aikavälillä turhia kuluja. Joku ehkä ihmettelee mitä väliä on säästääkö viikon aikana kaksi euroa vai ei. Oli tai ei, mieluummin käytän ne kaksi euroa kunnon ruokaan tarvittaviin raaka-aineisiin.

Proteiinivanukkaat: Nämä olivat joskus kova sana! Vähitellen aloin tympääntyä keinotekoiseen makuun. Kun tarkemmin ajattelee, proteiinivanukkaat tuntuvat kaikkine lisäaineineen ylihintaiselta välipalalta. Voihan näitäkin satunnaisesti ostaa tätä tekee mieli -mentaliteetilla, mutta ravitsemuksellisella tasolla en näe proteiinivanukkaita ihan välttämättömiksi. Tilalle ovat tulleet maustattomat rahkat, joihin saa pienellä kikkailulla ihan kivasti makua.

Proteiinijuomat: Myös näitä ilman on pärjätty oikein hyvin. Valion proteiinipirtelö on ihan mukava treenijuoma, mutta muuten kuin satunnaisesti käytettynä siitäkin tulee pitkällä tähtäimellä turhia kuluja. Sen sijaan olen sortunut mm. Oatlyn kaurakaakaoon. No, jollain pitää korvata?

Jogurttijuomat: Ennen tuli ostettua välipalaksi erilaisia keveyitä jogurttijuomia. Näistäkin olen luopunut, sillä tarvetta ei todellisuudessa ole. Näitä tuli pidettyä välipaloina kotosallakin jääkaapissa, mutta ajan myötä jogurttijuomat vaihtuivat piimään. Samalla väheni turha muovijäte. Lisäksi litra piimää maksaa saman verran tai jopa vähemmän kuin jogurttijuoma, minkä määrä on yli puolta pienempi. Piimästä puuttuvat myös ne kivat väriaineet ja lisätty sokeri/aspartaami.

Näitä kaapista löytyy aina

Soijarouhe: Käsiteltyjen soijatuotteiden terveellisyydestä kiistellään paljon. Itse olen soijarouhetta hyödyntänyt ruuanlaitossa n. 17 vuotta, ja olen todennut tässä tuotteessa enemmän hyötyjä kuin haittoja. Soijarouheesta saa todella monenlaisia ruokia, ja kypsentäminen ruuan seassa käy helposti. Lisäksi roijarouhe kuivatuotteena säilyy kaapissa, ja on suhteessa hintaan todella riittoisaa. Vegesunin soijarouhetta olen viime aikoina ostellut. Hinta Prismassa on pysynyt samana, eli hieman päälle kolme euroa.

Kuivatut herneet: Minulta löytyy jopa lähiruokaa! Kuivatuista herneistä saa helposti kasvishernekeiton. Osa saattaa pitää hernekeiton valmista itse työläänä. Aikaa siihen menee, mutta loppujen lopuksi itse ei tarvitse tehdä paljon muuta kuin sekoittaa ja lisätä loput ainekset joukkoon. Jos joukossa on ”perinteisempää” hernekeittoa kaipaavia, mikään ei estä lisäämästä omaan annokseen esimerkiksi paistettua jauhelihaa tai kinkkusuikaleita.

Omenasose: Ostin kerran tällaisen tölkin ihan mielenkiinnosta, ja sehän osoittautui toimivaksi lisäksi mm. maustamattomaan rahkaan ja jogurttiin. Elämäntapaköyhäilijänä suosin tätä halpismerkkiä sekä Lidlin tarjontaa. Myös mangosose on pelittänyt todella hyvin! Vähentämällä nesitettä keitettäessä tästä samaisesta omenasoseesta tein kerran yhteisen vispipuuron minulle ja Juniorille. Hyvin maistui molemmille!

Viljatuotteet puuroa ja sämpylöitä varten: Kun viime kesänä otin tavaksi syödä aamupalaksi puuroa, kaurahiutaleiden menekki kasvoi. Nyt kun teen Juniorin aamu- ja iltapuuron, hiutaleita saa hakea vähintään kerran viikossa. En vastusta valmispuuroja, mutta pidemmän päälle nekin tulevat hintavaksi. Lisäksi kaapissa on aina mm. venhäleseitä, vehnäjauhoja sekä ruisjauhoja sämpylöitä varten. En siis vastusta myöskään kaupasta ostettua leipää, ja ruisleipä onkin vakiotuote. Mutta tykkään myös itse leivotuista sämpylöistä.

Riisi, pasta ja nuudelit: Tässäpä ne perustuotteet laatikoita ja wokkeja varten. Käytän toki myös perunaa sekä peruna-sipulisekoitusta ruuissa. Näistä aineksista saa helposti sellaisia ruokia, joita voi valmistaa kerralla suuremman määrän. Usein valmistan näistä pataa, wokkia tai jotain näiden välimuotoa. Arkiruokani eivät todellakaan ole mitä gourmet -tason ruokaa. Enemmän kiinnitän ruokaa tehdessä huomiota siihen, että ainesten osuudet menevät suunnilleen lautasmallin mukaisesti.

Yhteisruuat Juniorin kanssa: Kyllä, minäkin syön mielelläni soseutettuja ruokia! Käytännössä yhteisruuat ovat soseutettuja keittoja, joissa nestettä on hieman sen verran vähän ettei sose ole aivan velliä. Ideani olen saanut peräti luettuani mitä vauvojen soseissa on, ja olen sitten kopioinut kyseisen ”reseptin”. Itse tehdyt soseet ovat siitä käteviä, että osan saa pakkaseen. Mitä hienouksia Juniori on saanut? Esimerkiksi soseutettua kala- ja kanakeittoa sekä hieman paksumpaa kasvissosekeittoa. Suosikkimakuja näyttävät olevan porkkana, peruna ja bataatti.

Mainittakoon että lasipurkkiruuat ovat kyllä päivittäisessä käytössä. Esimerkiksi hedelmäsoseita en ole valmistanut itse. Kun hapatetut maitotuotteet astuvat kuvioihin, luulen että myös smoothiet tulevat mukaan. Imetän edelleen Junioria viidesti päivässä ja lisään lypsettyä äidinmaitoa puuroon. Imetys tapahtuu aikaista aamua ja ennen nukkumaanmenoa lukuunottamatta ruuan jälkeen. Juniori saa siis sekä ruokajuoman että jälkiruuan.

Äidin annos 😁

Tällaisia ruokia suosin: Yhteisruokien ohella ”oma ruokani” ovat usein ns. pannulaatikoita, eli valmistan laatikkoruuan pannulla. Sähkön säännöstelyn vuoksi käytän uunia lähinnä sämpylöiden paistamiseen. En oikeastaan koskaan tee ruokaa vain yhdeksi päiväksi, vaan kerralla 2-3 päivän ruuat. Ruuanlaittoon voi mennä oma aikansa, mutta sitä seuraa parin päivän vapaa ruuanlaitosta. Kasvisten kohdalla hyödynnän tarjouksia ja kauden kasviksia. Esimerkiksi nyt kaali on edullista, ja joulun lähestyessä mm. porkkana, peruna ja punajuuri ovat edullisia.

Suurempien ruokamäärien kautta pyrin myös vähentämään pakkausjätteen määrää. Mistään ehdottomasta säännöstä ei ole kyse, mutta pakkausjätteen vähentämisen mukavana plussana on ollut myös ruuan edullisuus. Myös muiden käytettävien ainesten kohdalla suosin mieluiten tuotteita, joiden pakkausmateriaali on kierrätettävää. Vaikka muovin uusiokäyttö on lisääntynyt, suosin mieluummin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kartonkipakkauksia.

Ovatko sinun ruokaostoksesi muuttuneet hintojen nousemisen seurauksena?