5 x parhaat, ärsyttävimmät ja kannustavat asiat juuri nyt

En tiedä mihin nämä päivät katoavat. Ilmeisesti osaksi jonnekin bittiavaruuden ja ns. oikean avararuuden madonreikiin? Viime päivät ovat olleet todella vaihtelevia vähän joka saralla. Pitäisi luonnollisesti keskittyä positiivisiin asioihin, mutta kyseenalaistan tätä hieman. Mielestäni ei ole erityisen terveellistä sekään, että kaikki negatiivinen (kansankielellä p**ka) pitäisi vain niellä ja pitää yllä keinotekoista jokerihymyä. Siispä päätin koota listan viime päivien ilahduttavissa, mutta myös ärsyttävistä asioista.

Mieleen nousi vuoden 2018 aikaiset graduseminaarit. Yksi opiskelijoista käytti vertaisarvioinnissa ”hampurilaismallia”. Ensin positiivinen palaute, sitten rakentava kritiikki eli korjattavat asiat ja lopuksi vielä positiivista palautetta kannustamaan työn jatkamisessa sekä huomautuksia saaneiden asioiden korjaamisessa. Yritän siis noudattaa tätä logiikkaa: Positiiviset asiat, ärsyttävät ja masentavat asiat ja lopuksi kannustavat asiat. No niin, kuluneet päivät, valmiina arviointiin.

Ne positiiviset asiat

1. Olen saanut osan joululahjahankinnoista hoidettua. Wohoo! Todella usein kaikki jää joulukuun puolelle, ja vähän turhan lähelle joulua. Mielikuvitukseni lahjojen kanssa heikkenee vuosi vuodelta. Olen toisaalta siinä onnellisessa asemassa, että lahjalistalle eivät kuulu esimerkiksi iPhonet, pelit, muut älylaitteet tai esimerkiksi merkkivaatteet.

2. Ensimmäinen kurssi etäopinnoissa meni läpi, ja arvosanaksi tuli peräti 5. Ainakaan tuossa ei kaiken järjen mukaan ole parantamisen varaa. Sain siis todistettua itselleni, että ainakin tuon verran pystyn opiskelemaan vauva-arjen lomassa. Koska seuraava kurssi alkaa vasta keväällä, ehdin hieman henkäistä helpotuksesta ja etsiä kirjat käsiini ajoissa.

3. Nyt alkaa olla se aika vuodesta, kun pääsee taas tekemään joululauluista erilaisia pianosovituksia. Olen soittanut pianoa lapsesta asti. Minulla ei ole musiikkiopistotaustaa, mutta olen mm. yksityisopetuksessa, kansalaisopistossa sekä itseopiskelulla edennyt ihan mukavasti. Mikäli saan aikaiseksi, lisään äänityksiä tänne sekä Instan puolelle.

4. Juniori on oppinut istumaan syöttötuolissa, mikä hieman helpottaa syöttämistä ainakin ergonomisella tasolla. Lisäksi myös äidin itse tekemät soseet ja puurot kelpaavat hyvin. Tähän asti olen testannut mm. kasvissosetta, kalasosetta (soseutettu kalakeitto) ja seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä ”kanapastaa”. Käytännössä tämä tarkoittaa kanaa, kasviksia ja makaronia soseutettuna. Joo, en ole mikään gourmet -kokki.

Tulikin vähän reilumpi määrä..

5. Juniori nukkuu melko ajoittain hyvinkin pitkiä yöunia ja itse olen saanut nukuttua myös aiempaa enemmän. Toisaalta unensaantia omalla kohdallani ovat helpottaneet muutamien virheliikkeiden korjaaminen. Näitä olivat mm. iltapalan liian myöhäinen aika sekä ruutuaika liian lähellä nukkumaanmenoaikaa.

Ärsyttää koska..

1. Tuo pirhanan lumi vaikeuttaa kaikkea mahdollista: liikkumista vaunuilla, ulkotreeniä, pakottaa käyttämään aurinkolaseja, tekee jalkakäytävät liukkauksi, ja tuo jonain päivänä tänäkin vuonna julki pahimman lauseen: nauttikaan nyt tästä kunnon talvesta! Näin positiivisesti ja aikuismaisesti osaan suhtautua vuodenaikaan mitä ei voi välttää. Hupaisaa sinänsä: en ole talvi-ihmisiä mutta luistelu on lajeista minulle se ykkönen.

2. Nukun niin hyvin että aamulla on vaikea herätä. Edes nukkumaanmenon aikaistaminen ei ole auttanut. Yritän siis aikaistaa päivärytmiämme ja se on onnistunut vain puoliksi: menemme aikaisemmin nukkumaan mutta emme näköjään herää aikaisemmin. Hyvin nukutuista öistä ei saisi valittaa, ja olen niistä kiitollinen. Valitan liian hyvin nukutuista aamuista. No, herätyskelloa kehiin..

3. Edelleenkään markkinoilla ei näy sitä vauvapesuria millä saisi mm. puurot putsattua lapsen naamalta. Ei myöskään ole lusikkaa joka osuisi vain ja ainostaan lapsen suuhun. Lisäksi markkinoilta puuttuu myös laite, joka leikkaisi lapsen kynnet automaattisesti niin, ettei äidin tarvitsisi deodorantti pettäneenä toistaa kyseistä toimenpidettä joka viikko.

4. Sain loistavan idean laittaa pitkästä aikaa punajuurta soijarouhe-peruna -laatikkoon. Sitten muistin jotain oleellista: inhoan punajuuren käsittelyä. -Erityisesti kuorimista ja leikkaamista, jotka luonnollisesti on suoritettava.

”Rosollipannua”?

5. Erityisesti minua ärsytti tämä automaattinen, luettelo -tyyppinen numerointi joka toimi eri tavalla kuin oletin.

Mutta näiden voimalla eteenpäin!

1. Olen alkanut päästä jyvälle milloin Juniorilla on otollisin nukkumaanmenoaika. Lisäksi olen onnistunut aikaistamaan rytmiämme todella hyvin syksyn aikana. -Siis omasta mielestäni. Vaikka heräämisaika on mitä on, ainakin nukkumaanmeno on ennen yliväsymyskohtausta.

2. Edellinen avoimen yliopiston kurssi meni sen verran hyvin, ettei seuraavasta kurssista selviytyminen tunnu enää mahdottomalta.

Tässä toinen pelastaja..

3. Vaikka talvi ei kuulu vuodenajoista suosikkeihini vaan päinvastoin, melkein tien toiselle puolelle tulee ilmeisesti talvella ulkojää. -Siis mikäli pakkasta tulee. Ilmeisesti sää taas lauhtuu joksikin aikaa, mikä ei haittaa sekään. Jos ei sadetta ei tule jatkuvasti, voin jatkaa off ice -harjoittelua ulkosalla seuraavia lumia odotellessa.

4. Tähän niputan kaksi positiivista asiaa: 1. Olemme Juniorin kanssa pysyneet terveinä. Tarkistin silti varmuuden vuoksi onko kaapissa särkylääkettä. 2. Onneksi tarkistin. Kaapissa on Panadolia, mutta vain Juniorille sopivassa muodossa. Nyt siis tiedän mitä ostan seuraavalla apteekkireissulla. Jos olisin huomannut tämän vasta kun flunssa tms. iskee, olisin ehkä kuumeessa vähemmän sielun ja ruumiin voimissa niellyt peräpuikon. Tässä on täytynyt olla johdatusta mukana.

Hah! Olen siis askeleen edellä!

5. Imetyksen aikainen hiustenlähtö todella helpotti. Luulin hetkellisesti kaljuuntuvani. Kas, neuvolassa oltiin siis oikeassa. Hyvä näin, minulle kun todella harvat pipot ym. lakit sopivat. Okei, nyt kun uutta hiusta kasvaa, päästäni sojottaa pikkuhiuksia kuin mitäkin antenneja. Ajattelen positiivisesti: kerrankin olen hieman muuttanut hiustyyliäni. -Jopa itse mitenkään siihen panostamatta. 

Että tällaista. Yhteenveto ja ohjeistus: ajatelkaa positiivisesti, mutta antakaa tilaa myös pienelle määrälle negatiivisuutta. Perustelu: ihmisiä tässä vain ollaan. Pakko myöntää että tuo graduseminaarista napattu malli toimii tässäkin. Kyllä tulevia päiviä uskaltaa odottaa hyvillä mielin! Millaisia asioita teidän listaan tulisi?