Treenikuulumisia: Vaihtelun aika

Sairastelu toi treeniin hieman muutoksia, mutta nyt ollaan päästy lähestulkoon itse asiaan. Viikon ohjelmaan on tullut hieman monipuolisuutta, mutta määrät ovat pysyneet ennallaan. -Olosuhteiden sanelemina siis. Lisäksi treeniin panostamiseen vaikuttaa jonkin verran viimeinen ja laajin kurssi opintokokonaisuudessa. Toisaalta liikunta selkeästi tukee opiskelua niin fyysisesti kuin henkisesti. Miten siis on sujunut?

Osa kehityksestä jumittaa

Jalkatreenin puolelta kehitystä ei ole ilmennyt kuin hieman. Hyppyihin ei tunnu tulleen lisäkorkeutta, eivätkä esim. pistoolikyykyt käy yhtään sen kevyemmin kuin aiemminkaan. Jännehypyissä kestävyys sen sijaan tuntuu kehittyneen. Kiitos kokemuksen, en osaa ottaa tästä enää nokkiini. Tämä on normaali vaihe kehityksessä. Keho tarvitsee ilmeisesti hieman vaihtelevaa ärsykettä.

Käytännössä tämä ei tarkoita lisäämistä ainakaan jatkuvasti, vaan välillä enemmän, välillä vähemmän palautumista unohtamatta. Ja yhtä käytännössä tämän voi toteuttaa esimerkiksi kahdella jalkatreenillä viikossa yhden sijaan, joista toinen on kevyempi ja toinen kuormittavampi. Tämä menköön kokeiluun. Tarkan toisto- ja sarjamäärän sijaan teen tuntemusten mukaan: toisella kerralla saa mennä hieman hapoille, toisella pysyn mukavuusalueella. Vaikuttaa myös siltä, että nyt on aika lisätä vastuksen käyttöä.

Kehonhallintaan panostaminen

Olen viime aikoina ottanut käsilläseisonnan taas osaksi harjoittelua. Edelleenkään en pysy kuin pari sekuntia asennossa ilman seinää, mutta ainakin yritystä on. Käsilläseisonta on todella hyvää harjoitusta keski- ja ylävartalon lihaksille, ja toisaalta kehittää myös kehonhallintaa. Yleensä kokeilen myös vaihtaa jalkojen asentoa, ja välillä laittaa selkää kaarelle.

Jos/kun lumet joskus lähtevät ja nurmikkotreeni mahdollisuus, mukaan tulevat myös erilaiset kärrynpyörä -harjoitukset. Kieltämättä tämä mahdollisuus saa kaipaamaan salitreeniä/ tiloja joissa akroharjoituksia voi tehdä vuodenajasta ja säästä riippumatta. No, senkin aika voi vielä tulla. Sitä odotellessa kesä on parasta aikaa näiden harjoitteluun etenkin sään suosiessa.

Pientä lisäpanostusta kuntoharjoitteluun

Nyt kun yskä on parantuntut, olen uskaltautunut vaunulenkillä kokeilemaan juoksemista. -Tai hölkkäämistä. Toki liukkaat tiet hankaloittavat, mutta lumesta toisaalta mukavasti lisävastusta. Mitään rajumpaa spurttijuoksua en toistaiseksi ole kokeillut, mutta juoksukelien parantuessa niitäkin voisi kokeilla esimerkiksi urheilukentällä. Vaunut kulkevat edelleen kivasti mukana ja Juniori saa vaihtelua. -Mikäli sattuu olemaan hereillä.

En tiedä saanko tätä toteutettua, mutta ”haaveena” olisi kevään tai kesänä aikana kokeilla cooperin testiä. En todellakaan odota mitään kummoista tulosta, mutta ihan mielenkiinnostan sen vosi tehdä. Jos innostus todella iskee, testin voisi tehdä kahdesti vaikkapa kuukauden parin välillä ja katsoa tapahtuiko muutosta. Minun tuurillani seuraava tulos on ensimmäistä heikompi. Hyvä asenne?

Myös hyppynaru on tullut varovasti mukaan. Hyppynarun sietääkin varoa koska emme ole parhaita ystäviä. Toisaalta ehkä pientä parannusta väleissämme on tapahtunut, kiitos hieman säännöllisemmän harjoittelun. Tuplakierrokset menevät taas, eikä yhdellä jalalla hyppiminen ole enää niin ikävää. Kädet ristissä tai esimerkiksi suunnan vaihtaminen saavat vielä odotella. -Niin hyvissä välissä emme hyppynarin kanssa vielä nimittäin ole.

Kuulumiset jäältä?

Saatan toistaa itseäni, mutta suhteessa vähäiseen ja epäsäännölliseen harjoitusmäärään jäällä on sujunut harvinaisen hyvin! Toki samat asiat vaativat edelleen parannusta. Perusluistelu on mitä on liian vähäisen panostamisen vuoksi, eli ei esteettistä eikä sulavaa. Hyppyihin kaipaisin lisää korkeutta, mikä lienee yhteydessä jalkatreenin tilanteeseen. Piruetit puolestaan ovat menneet paremmin kuin odotin.

Harmikseni tajusin ettei kautta ole enää pitkään jäljellä. Toki on mahdollista että esimerkiksi toukokuussa tai loppukesästä voi tulla ”leirejä”, joihin voisin jopa osallistua siinä määrin kuin on mahdollista. Leiri on enemmänkin tehokurssi, jossa parina päivänä peräkkäin on tietty määrä jää- ja oheisharjoituksia. Kilpailut tosiaan jäävät tänäkin vuonna väliin, mutta työstän uutta ohjelmaa siltä varalta josko ensi kaudella pääsisi takaisin kisaamisen pariin.

Tulevat viikot

Nyt olisi siis tavoitteena vaihdella harjoitusviikkojen intensiteettiä. Koska lihas- ja yleiskunnon treenaaminen on lisääntymässä, mukaan on hyvä ottaa myös kevennettyjä viikkoja joina panostan enemmän esimerkiksi joogaan ja liikkuvuuteen. Tosin systemaattisessa ja tarkkaan suunnitellussa harjoittelussa pysymistä edes näillä pienillä määrillä vaikeuttaa jossain määrin viimeinen mutta laajin kurssi opinnoista. Onneksi Juniori on mielellään auttanut jalka- ja ylävartalotreenissä toimimalla ”kahvakuulana”. Itse asiassa hän on niin innokas assistentti, että äidin kunto ei tahdo rittää.

Ensi viikolla näyttää taas lämpenevän, minkä toivon jatkuvan niin että lumet lähtevät. Tämä nimittäin mahdollistaa harjoittelemisen ulkosalla. Lisäksi pääsisimme Juniorin kanssa tutustumaan leikkipuistoihin missä tekemistä riittää molemmille. Tuossa vaiheessa luvassa on Instan puolelle jullkaistuja ideoita treenin ja taaperon leikkittämisen yhdistämisestä.

Eli tällä viikolla pientä vastuksen lisäämistä ja seuraava viikko kevyemmin. En toki pahastuisi jos tuloksiakin ilmenisi, mutta liikkumisen ilo ja oivallukset menköön tärkeimpinä motivaattoreina.

Mukavaa päivää kaikille!